Kissan käyttäytymisestä ja aisteista

Suvi Pohjola-Stenroos ELT, kissapraktikko
Kissaklinikka Felina

Johdantoa

Kissa on ollut erityisesti ihmisen seuralaisena jo noin 5000 eKr, siitä on varhaisimmat merkit Egyptin hautalöydöissä. Geneettisesti DNA-vertailujen pohjalta on todettu nykykissarotujen pohjautuvan afrikkalaisesta villikissasta (Felis sylvestris lybica), joka on suhteellisesti helpompi kesyttää kuin pohjoisempi sukulaisensa (Felis s. sylvestris). Ihmiseen sosiaalistunut kissa on ollut kooltaan koko historiansa ajan suunnilleen samankokoinen kuin nykyinen kissa, eli pienehkö. Liekö asiaan vaikuttanut kissan perimmäinen luonne lihansyöjänä ja asian ihmisessä synnyttämä kunnioitus. Koiria sen sijaan ihminen on valinnut usean eri kokoisia ja jalostanut nyttemmin jättirotujakin.

Kissojen pitäminen lemmikkinä on lisääntynyt viime vuosina nopeammin kuin koirien, useissa maissa kissoja on enemmän kuin koiria. Esimerkiksi USAssa on noin 55 milj. koiraa ja 60 milj. kissaa. Euroopan maista ensiksi Sveitsissä kissojen määrä ylitti koirien määrän

Koirilla ylipäätään on enemmän käytösongelmia kuin kissoilla. Yleisin kissojen käytösongelma koskee virtsaamista vääriin paikkoihin. Käytösongelmien määrä kissoissa tulee kasvamaan lähivuosina, koska kissojen määrä lisääntyy ja pitotapa on valitettavasti muuttunut koiria vastaavaksi.

Kissa on kaupunkimaiseen ympäristöön sopiva lemmikki, se on pieni, siisti, ei vaadi ulkoilutusta, on sosiaalinen ja tulee jonkin aikaa itsekseenkin toimeen. Kissa useimmiten nauttii pieneen populaatioon kulumisesta, yhdestä tai kahdesta kaverista. Suurempi joukko kissoja, etenkin jos kissoja ei ole kastroitu/steriloitu, kissat ovat eri lähteistä ja eri ikäisiä, synnyttää reviiriristiriitoja ja stressiä, syntyy käytösongelmia sekä populaatiosta johtuen erityisesti tarttuvien tautien ongelmia helpommin kuin koirissa.

Nykykissaa jalostettu paljon lyhyemmän ajan kuin eri koirarotuja > kissan käytöksen evoluutio olematonta > kissa toteuttaa villin kantamuotonsa käytöstä luotettavammin kuin koira > ongelmia helpommin lemmikkinä pidettäessä > rotukohtaisia eroja voidaan havaita ja ennustettavuus pienintä sekarotuisissa kissoissa.

Kissan käyttäytymisen tutkimus saanut alkunsa noin 15 viime vuoden aikana.

Yleinen harhaluulo on edelleenkin, ettei kissan käytökseen ei voida vaikuttaa. Ongelmiin puuttumisen voidaan osoittaa auttavan jopa 81 % tapauksista (aggressiot tai hiekkalaatikon ulkopuolelle tarpeiden toimittaminen).

Kissan aistit

Kissa on päätyypiltään yöllinen saalistaja. Kissan näkökyky huippuluokkaa, syvyysnäkö tarkkaa aina 75 cm:iin saakka, sitä lähemmät kohteet paikannetaan hajulla ja kuulolla. Näkökenttä laaja, 105- 205 astetta, päällekkäisyys näkökentillä 90 - 130 astetta. Kissat erottavat värejä.

Kuuloalue noin 10,5 oktaavia, erottavat erittäin korkeita ääniä, joka 85 kHz, korvat erittäin tehokkaat äänen suuntimet, liikkuvat toisistaan riippumatta joka 180 astetta. Sisäkorvat kaarikäytävät huippukehittyneet > tasapainon aistiminen, herkkä ohjautuvuus esim. pudotessa.

Karvapeitteen päällyskarvat toimivat välittöminä ympäristön aistimina (tuulensuunta), viikset hakututkina (tervehtiessä asettuvat taaksepäin) sietävät ympäristön korkeita lämpötiloja muita paremmin (saunovat kissat), herkin erottelukyky kirsussa.

Hajuaisti on superherkkä (67 milj aistinsolua tai epiteelikentän laajuus on noin 20 neliöcm, verratuna ihmisen 2-4 neliöcm) > haistaa saaliinsa, tai löytää emon, jättää hajujälkiä esim. puskiessaan omistajaa. Flehmen reaktio, tutustuessa jälkiin.

Makuaisti ei hyvin erota makeaa, mutta erottaa happamen, karvaan ja suolaisen.

Kissojen visuaalinen kommunikaatio edellyttää silmien (pupillakoko), korvien, suun, hännän ja vartalon karvapeitteen reaktioiden seurantaa. Kaveria ei samassa mielessä kuin ihmisellä tunnisteta. Toisilleen tutuistakin kissoista tulee viholliset sekunnin murto-osassa, jos kissa kokee uhkaa.

Kissan ajattelu ja tiedostaminen

Koiran käytös loogisempaa, kissan teoissa enemmän näppäryyttä, toimintoja käynnistävät vaistot tai tarpeet. Kissa ei muista eikä suunnittele tekemisiään, ei tiedä oikeaa tai väärää, vaan elää hetkessä, joten opettamisen pitää tapahtua itse tilanteessa. Säännöt ovat ihmisen luomia, kissan tietyn käyttäytymismallin luomisen pitää ehdollistua sen aisteihin.

Klassinen ehdollistaminen kissoilla esim. virtsaamis- ja ulostamisongelmien, pelkotilanteiden, sosiaalisten suhteiden ongelmissa ratkomisessa apuna (vrt. Pavlovin koirakokeet).

Palkkioita kissalle: leikki, tietty lepopaikka, mahdollisuus tutkimiseen.

Kissan rankaisu vaikeaa: mikä tapa, kuinka voimakas, milloin? Rankaisu yleensä pelottaa kissaa, luo jännitteitä, pahentaa tilannetta varsinkin jos se rinnastetaan omistajaan, ajoittuu väärin tai on liian voimakas. Sopivin ratkaisu on vaihtoehtoisen käyttäytymisemallin palkitsemalla vahvistamisen keino tai ulkopuolinen voima (suihkepullo), jolloin kissa edelleenkin pitää omistajaa liittolaisenaan.

Kissan vaistonvarainen käytös

Kissa hakee laumaansa, joko muita kissoja tai ottaa omistajan kissakaverikseen. Tutkimus 700 kissasta USA:ssa: saman talouden kissoista 71% leikkii keskenään, 66% nukkuu yhdessä, 58% nuolee toisiaan.

Kissayhteisöjen hierarkinen rakenne vaihtelee, yleensä kun ruokaa ja suojaa on riittävästi, muodostuu sosiaalisia kissayhteisöjä luonnossakin, keskeinen kiinteä yhteys on emoilla ja pennuilla, löyhin yhteys on uroksilla. Kissojen yhteisö onkin matriarkaalinen, urosten reviirit leikkaavat naarasreviiriä estruksen aikana lyhyesti.

Sosiaalistumisen kannalta tärkein ajanjakso kissan elämässä on 2-7 viikon iässä. Tuolloin lemmikiksi otettavaa kissaa tulee käsitellä päivittäin, mieluiten kokemusta tulee syntyä sekä miehiin että naisiin ja myös lapsiin. "Sosiaalisessa tyhjiössä" kasvaneesta kissasta tulee arka ja se helposti puolustuu uusia kokemuksia kohdatessaan.

Kissan pitäsi saada kasvaa emonsa ja muun pentueen kanssa noin 12 viikon ikään. Kissaemo on hyvä äiti, joka opettaa pentuja antaumuksella. Pennut lähtevät yleensä pesälaatikosta noin 3 viikon iässä, samalla alkaa varhainen vierottuminen emon maidosta ja saalistamisen opettaminen (leikit leluhiirillä). Hiekkalaatikolla käyminen opitaan 3.4 viikon iässä.

Kissan elekieli

Ystävällinen signaali, hieman kohollaan oleva häntä, kissan hieroo itseään objektia vasten jättäkseen hajunsa ja saadakseen kaverin hajun itseensä.

Uho, yrittää näyttää suuremmalta, pörhistelee, lantio ylhäällä, takaraajat ojennettuina, korvat osoittavat eteenpäin (esim. pennut tehdessään sosiaalista arvojärjestystä).

Pelokas kissa, tekeytyy pieneksi, turkki vartalonmyötäinen, korvat luimussa, saattaa sihistä.

Pelokas, uhkaava, selkä köyryssä, karvat pystyssä korvat luimussa, häntä kuin sähköiskun saaneella.

Kissa itse valitsee ihmisensä, joskus valittu ei arvosta kissan mieltymystä, ei valittu tuntee mustasukkaisuutta, kissakin osaa olla mustasukkainen muille jne. Tutkimuksen mukaan mitä innokkaammin ihminen kissan kaveriksi tuppautuu, sitä vähemmän kissa hänen kanssaan aikaa viettää

Kissan kuviot eli territorio

Sisäkissan territorio on talo, ulkokissan talo ja sen ympäristö, monien ulkokissojen territoriot leikkaavat > tappeluongelmia. Ulkokissan reviiri saattaa olla jopa 11 ha.

Kissa erittäin sidonnainen ympäristöönsä. Kissa merkkaa territorionsa, useimmiten virtsalla ja rauhaseritteillä. Hajukirjeessä on viesti kissan iästä, sukupuolesta ja terveydestä. Joskus ulosteillakin merkataan. Myös pystysuorien pintojen raapiminen on merkkaamista, hajumerkkejä jää varpaiden rauhasista. Virtsalla merkkaaminen liittyy sukupuolikäyttäytymiseen, saattaa liittyä uusien asioiden tuloon territorioon: uusi kissa, uusi perheenjäsen tai uusi muu asia.

Tuntemattoman kissan lähestyminen

Viestitä olevasi kissa, lähesty kissan korkeudelta, älä tuijota avonaisin silmin, vaan silmät sirrillään, vinkkaa silmää, älä lähesty vauhdilla vaan venyttelevästi ja hitaasti, lämpimin käsin, kun kissa ojentaa päätään , rapsuta leuan alta ja poskesta hajujen vaihtamiseksi. Liian ylös rapsuttaminen tulkitaan dominointiyritykseksi. Kissa ei pidä yllätyksistä eikä alistamisesta.

Ihmisen ja kissan suhde

Eläinlääkäreiden käsityksen mukaan kissanomistajat ovat vähemmän kiintyneitä kissoihinsa kuin koirien omistajat.

Analyysien mukaan kissanomistajia kolme ryhmää (tutkimus v 1976)

rakastavat omistajat 20 %,
- kissan tarpeiden huomioonottaminen, fysiologian tunteminen apuna

laatua ja statusta hakevat omistajat 21 %
-tavoittelevat erikoisuutta, kulkevat virtausten perässä, kissa elää omistajan ehdoilla
> syntyy sekundaarisia ongelmia

kissaan välinpitämättömästi suhtautuvat 59 %
- kissa lemmikkinä, koska siitä ei ole vaivaa eikä sitä tarvitse huoltaa

Saman tutkimuksen koiran omistajat jakautuivat seuraavasti:

koiraa kumppanin asemassa pitävät omistajat ( 27%)
entusiastit, kiinnostuneita, mutta vähemmät kuin edelliset (17%)
huolestuneet omistajat, kiintyneitä koiraansa, mutta järkyttyneitä sen käytöksestä (24%)
omistavat omistajat, ei emotionaalista sidosta (19%)
tyytymättömät omistajat; koira tuotti mielipahaa (19%)

Kissojen arvostuksen tulee vielä paljon parantua!!! Neuvontatyöllä on suuri merkitys. Koirien asema on kohentunut kissojen asemaa ripeämmin useimmissa maissa. Erityisesti kuitenkin kaupungistuminen on kohentanut kissan asemaa koko maailmassa, myös Suomessa. Omassa potilasmateriaalissa perheessä rakastetuin kissa on hyvin hoidettu kotikissa tai pienen populaation rotukissa. Usein suurien kissaloiden kissamäärä ylittää hoitajien voimavarat ja stressin takia kissojen tautipaine on suuri ja käytösongelmia tavataan yleisesti.

Useimmat kissan käytösongelmat ovat seurausta omistajan kissaan kohdistamista epärealistisista odotuksista.

Käytännön tilanteita ja vaihtoehtoisia ratkaisuja:

Yleistä

• Kissat muodostavat oman sosiaalisen verkoston, johtajaa ei ole.
• Älä lyö kissaa, se vain oppii pelkäämään sinua.
• Jos kissa tekee väärin, ohjaa se vaihtoehtoiseen toimintaan huomauta (taputa käsiä, käytä suihkepulloa, sano lyhyt kielto samalla) heti.
• Paina kämmen kissan päätä vasten esimerkiksi, kun kissa puree.
• Ennakoi tilanteet, eliminoi vaarat.
• Aloita opetus jo heti pienenä.

Kasvit

• Suihkuta lehdille esim. omenaviinietikkaa samoin multaan, tai esim. cayennepippuria,
• Kasvata kissalle oma ruoho
• Kata kasvin multa alumiinifoliolla tai muulla rapisevalla, laita kukkupurkin reunaan kaksipuolinen teippi.

Vauva kotiin

• Tutustuta kissa mahdollisimman pian vauvaan, anna haisteltavaksi vauvan peitto jo ennen vauvan tuloa
• Osoita kissalle enemmän huomiota.
• Myytti kissa tukehduttaa lapsen vaunuihin tai sänkyyn: kissa saattaa viihtyä lämpimässä, mutta siirtyy varmasti, jos lapsi liikkuu tai alkaa huutaa.
• Useimmat kissat vahtivat lapsia, leikkivät vähän vanhempien kanssa, ja tuntuvat kunnioittavan lapsen tapoja.

Virtsalla merkkailu

• Eliminoi eläinlääketieteelliset syyt pois.
• Miten kissa virtsaa: kyykistyykö (= virtsatieongelma) tai valitseeko pystysuoran pinnan ja roiskaisee (merkkaamista).
• Poista virtsan haju valitusta pinnasta: sekoita omenaviinietikka ja soodavettä yhtä paljon kumpaakin ja puhdista pinta, älä käytä ammoniakkia (= provosoi lisää).
• Lisää hiekkalaatikkojen määrää, minimi on vähintään yhtä monta kuin kissoja.
• Laita kissan ruoka-astiat väliaikaisesti paikkaan jossa kissa merkkasi.

Raapiminen

• Tarjoa sopivia pintoja, kokolattiamaton pala hyvä kulmaan kiinnitettynä.
• Sirota pippuria tms, laita kaksipuoleinen teippi tai muuta tahmeaa sellaiseen paikkaan, jota kissa ei saa raapia, kissa oppii nopeasti.

Sisäsiisteys

- Yleensä kissaäiti opettaa jälkikasvun hiekkalaatikolle, ongelmia saattaa tulla:

• lääketieteellisistä syistä
• territoriaalisista syistä
• naaraalla kiima
• leikkaamaton uros taloudessa
• ovien ja ikkunoiden lähelle jos ulkona vieraita kissoja
• ylisuuri kissamäärä samassa taloudessa
• kastraation tai steriloinnin jälkeen, jos jäljelle jäänyt pieni osa hormonia erittävää kudosta,
• leikattu kolli, jolla ollut naaraita astuttavana, vanhasta muistista kiimaisen naaraan lähellä
• hiekkalaatikon tai hiekan takia
• liian monta kissaa käyttä samaa laatikkoa,
• likainen laatikko
• laatikkoon ei pääse (asunto useammassa kerroksessa, ovi kiinni vahingossa)
• hiekan merkki vaihdettu
• hiekkalaatikon paikka vaihdettu
• laatikko liian julkisella paikalla, vieressä jotain pelottavaa (esim. pesukone käynnissä)
• ruoka-tai juoma-astiat liian lähellä hiekkalaatikkoa
• laatikko pesty desinfiointiaineella jonka tuoksu vastenmielinen
• psyykkisen stressin takia
• populaatio muuttunut, kissoja poissa tai tullut uusia
• perheellä vieraita, kutsut, remonttia tms.
• uusi ympäristö
• perheen aikataulujen muuttuminen
• toimeentulovaikeuksia muiden kissojen kanssa
• merkatun alueen haju edelleenkin vetää puoleensa
• uskolliset paikat, joista vaikea poistaa hajua, esim. kodinkoneet (kahvinkeitin), kaappien välit ym.
• myös muut kissat alkavat merkata samaa paikkaa

Verhoissa kiipeily

• Vaihda rullaverhoihin.
• Lavasta putoavat verhot joksikin aikaa.

Sähköjohtojen pureskelu

• Sivele sähköjohto Tabascolla, cayennepippurilla, omenaviinietikalla, kynsien pureskelua estävällä lakalla tai muulla vastaavalla, erittäin pahalla aineella.
• Vedä johto seinästä.

Käsien pureminen

• Kilju, kun kissa satuttaa, paina sen päätä koko kämmenellä lujasti taaksepäin, vieritä se selälleen (alistettu asema) tai kiinnitä huomion leluun.
• Älä leiki kädellä, leikitä lelulla.
• Uhkaa sihisemällä.

Kissa vetää wc-paperia pitkin huushollia

• Aseta rulla eripäin telineeseen, paperi seinän viereen.
• Aseta rullan päälle pieni vesikuppi, joka putoaa.
• Aseta rullan päälle litistetty rullapidike, joka putoaa.
• Aseta rapisevaa alumiinifoliota putoamaan.
• Sulje WC:n ovi.

Liian aikaiset aamut

• Syötä kissa myöhään, jätä yöksi ruokaa.
• Hanki kissalle kaveri.
• Leikitä reilusti ennen nukkumaanmenoa.
• Ehdollista kissa käyttämällä apuna pölynimuria, kun kissa lähestyy makuuhuoneen ovea, käynnistä imuri.
• Hanki tehokkaat pimennysverhot, auttavat etenkin maaliskuusta syyskuuhun, jolloin valo stimuloi kissoja eniten.